Lapsukaiset palleroiset

Mitä meidän söpöläisille kuuluu ? Ensimmäisenä meidän prinsessa, blogin ensimmäinen päätähti (nythän niitä on kaksi). Nykyään tulee niin harvoin kirjoitettua lapsista, kun on tullut mieleen hyviä mielipide kirjoituksia ja sitten niitä sillisalaatteja. Mutta nyt tämä postaus sisältää pelkästään juttuja ja kuvia meidän lapsukaisista. 

Esikoisemme, Alexsandra täyttää kesäkuussa 2v ! Ihan mieletöntä miten aika on mennyt näin nopeasti. Kohtahan tuo pieni hirmu menee jo päiväkotiin ja sitten kouluun ja sitten se jo muuttaakin pois kotoa. Voisko joku pysäyttää ajan ?! Päivätkin tämän touhottajan kanssa menee ihan liian nopeasti. Yhtäkkiä huomaan että on jo ilta ja pienten nukkumaan meno aika. Välillä päivään mahtuu paljonkin tapahtumia, välillä taasen vietetään loikoilu kotipäiviä. Myönnän, emme käy edes joka päivä ulkona ! Altsu viihtyy myös sisällä, jos tekemistä vain riittää. Välillä katsellaan vierekkäin telkkaria, rakentelemme legoilla, leikimme autoilla, luemme kirjoja ja mitä kaikkea taaperon kanssa nyt voikaan tehdä. Altsu on kova tyttö auttamaan myös kotitöissä. Pöytiä pyyhkiessäni minun täytyy antaa neidillekkin oma paperin palanen jolla hän voi auttaa siivoamisessa. Kaappeja siivotessani pieni neiti änkeää touhuun mukaan ja "auttaa" äitiä. Astianpesukonetta tyhjentäessäni Altsun täytyy myös päästä auttamaan ja tottakai annan hänelle mahdollisuuden olla avuksi kun niin kovasti haluaa. Kohtahan minun ei täydy tehdä mitään, kun pieni neiti tekee kaiken puolestani. Ihana pieni apulainen <3 

Kröhöm, nyt kun päästiin kehumaan niin kerrompa muutaman ei niin ihanan puolen tästä hirmusta. Tämä tyttö on niin temperamenttinen ettei mitään rajaa. Kaikki pitäisi mennä juuri niinkuin neiti tahtoo. Omaa tahtoa siis löytyy ja hurjasti ! Kuria täytyy pitää, mutta ei tietenkään liian paljon. Monesti päivässä täytyy kieltää jotain mitä ei saa tehdä. Pikkuveljeäkin haluisi kovasti pussailla, mutta sitten siihen myös puretaan kiukkua ja veli onkin jo saanut muutamat skraadut isosiskon toimesta. Minulla pitäisi olla silmät selässäkin, jotta näkisin mitä pahuuksia hän on tekemässä. Yksi pahin temppuilun aihe on ruoka. En ymmärrä mistä hän on keksinyt että ruuan kanssa saisi pelleillä ? Ruokaa syljetään suusta, ruokaa heitellään lattioille, haarukat ja lusikat lentelevät ympäriinsä. Kun ruuan kanssa pelleillään, neiti joutuu ikävä kyllä pois pöydästä. Tällä minä yritän opettaa, että ruoka syödään ja jos ruvetaan pelleilemään pöydästä joudutaan pois ja sitten sama ruoka syödään seuraavalla aterialla. Ei hän nälkään kuole. Jos on nälkä niin sitten syödään, jos ei niin ei. Päiviimme sisältyy monia monia ihania kiukkukohtauksia, ties mistä asioista. Joko en heti ymmärrä mitä hän puhuu, tai annan vauvalle huomiota, tai käteni on vaikka väärässä asennossa, vaippa pitäisi vaihtaa, kiukkupuuskia voi tulla ihan mistä vain. Ihana uhma <3 Mutta tälläiset ihanat ikävät asiat vain kuuluvat taaperoille. 

Nyt huonoista puolista taas hyviin. On Alexsandra myös ihanan iloinen persoona. Kaunis, söpö, ihana pieni ihminen. Hän tykkää pussailla kaikkia läheisiään. Hän näyttää kun on iloinen ja onnellinen. Meillä on myös paljon ihania hetkiä joka päivä. Yhteiset hupsuttelu tuokiot on ihan parasta tämän pienen kanssa ! Alexsandra on avulias, tunteikas ja herkkä tyttö. Hän näyttää helposti mitä mieltä on jostain asiasta. Välillä hän kaipaa paljon läheisyyttä ja silloin löhöilemme yhdessä sylikkäin sohvalla. Kohta 1v8kk ikäinen tyttömme ei sano vielä sanoja. Äittää on hoettu jo ties kuinka kauan mutta muita sanoja ei ole vielä tullut. Yksittäisiä sanoja ja lauseita saattaa kuulua mutta niitä en vielä laskisi mukaan koska niitä ei tule usein. Neiti on kova tyttö juoksemaan ja hupsuttelemaan. Ihanan positiivinen huumoriveikko. Omaan isojen tyttöjen sänkyyn hän siirtyi noin 11 kuukauden ikäisenä ja siellä on nukuttu todella hyvin. Ikinä ei ole pomppinut sängystä pois tai tippunut. Hänellä on myös sellainen hassu tapa, että omin avuin hän ei voi tulla sängystä pois. Hän odottaa sängyssä niin kauan, että joku tulee hakemaan hänet. Yöunille hän menee 21 aikaan ja nukkuu 09-10 asti. Eli vieläkin hän nukkuu pitkiä unia. Päiväunet hän nukkuu normaalisti 14-16 välisen ajan. Mitähän muuta kertoisin pienesti prinsessastamme. Tiivistettynä, hän on temperamenttinen, iloinen, hupsu pieni söpöläinen. Hän on äidin ja isin ikioma rakas suloinen tyttö <3

Jooa pieni poikamme ! Tästä nauravaisesta pienestä ei ole niin paljoo kerrottavaa kuin siskostaan, mutta kyllähän tässä kolmessa kuukaudessa on saanut tutustua pieneen jo jonkin verran. Näin ensimmäisenä tulee mieleen iloinen, nauravainen mutta myös temperamenttinen pieni poika. Ääntä tästä pienestä lähtee ja kovaa ! Hän kyllä ilmoittaa jos jokin ei ole hyvin. Jooa syö noin kolmen-neljän tunnin välein. Ruoka-ajan tullessa alkaa kova huuto ja pullo pitäisi saada suuhun sillä samalla sekunnilla. Maitoa hän juo noin 160ml kerralla. Hän jaksaa olla hereillä 1-2, riippuen meiningistä. Päiväunia hän nukkuu 1-2 h putkeen ja herää sitten. Eli jokaisen ruoka välin aikana hän kerkeää ottamaan pienet tirsat. Hän ei ole yhtä nukkuvaista sorttia kuin siskonsa. Yöunille herra menee 21-22 välissä, unimaitoa hän juo noin 200-240ml. Laitan pojan hereillä ollessaan sänkyynsä ja hän nukahtaa sinne. Välillä joudun laittamaan tutin uudestaan suuhun mutta monesti hän nukahtaa kun hänet sinne laittaa. Yöllä tai itseasiassa aamuyöstä hän herää noin viiden aikaan, jolloin laitan tutin suuhun. Monesti hän nukahtaa uudestaan mutta jos hän rupeaa huutamaan eikä tutti kelpaa niin annan maitoa. Jos hän nukahtaa silloin viiden aikaan ilman maitoa hän herää yleensä kuuden seitsemän aikaan maidolle ja nukahtaa uudestaan. Aamulla hän herää aina poikkeuksetta 8-9 välissä. 

Uusi iso maailma on niin kovin kiinnostava, jota pieni poikamme haluaisi kovasti katsella ja tutustua siihen. Kovasti jo olisi halua liikkua ja meneehän siinä hermot kun ei pääse omin avuin eteenpäin. Selällään ollessa Jooa ponkaisee jaloilla vauhtia ja välillä sillä tavalla pääsee jo liikkumaan, tosin taaksepäin. Mahalla ollessaan Jooa on osannut jo kauan pitää hienosti päätään ylhäällä ja kovasti jalat ja kädet vispaa edes takaisin siinä toivossa että pääsisi eteenpäin. Ei voi tietää milloin tämä kaveri lähtee liikkeelle. Tuleekohan hän siskoonsa ja jo parin kuukauden päästä ryömii kovaa vauhtia eteenpäin, vai riittääkö hänelle siskon temppujen katselu. Ei voi tietää. Mahalla ollessaan hän on myös muutamia kertoja kääntynyt selälleen, oliko vahinkoja, sitäkään en voi tietää. Jooa on hirmuinen vauhti hirmu. Hän pomppisi koko ajan jos saisi itse valita. Äidin haba kasvaa kun nostelen ja hypyttelen tuollaista kuuden kilon punttia miljoona kertaa päivässä. 

Olen miettinyt, että milloin aloittaisin soseet. Isosisko aloitti maistelun kolmen kuukauden iässä. Jooa täyttää nyt ensi maanantaina 3kk. Jotenkin tuntuu, että Jooan kanssa mennään pelkällä maidolla pidempään. Jäbä kasvaa hyvin ja on tyytyväinen. Ensi viikolla on 3kk neuvola, jolloin saamme tietää hänen nykyiset mitat. Isosisko joi tässä vaiheessa maitoa ihan hurjia määriä, jonka takia aloitimme soseet niin aikaisin. Laskelmien mukaan Jooa juo maitoa 800-900 ml päivässä, joka ei ole kuitenkaan liian paljon tämän ikäiselle ? Sitten kun soseet on ajankohtaisia, aion tehdä ne taas itse. Niiden tekeminen on niin helppoa ja paljon terveellisempää pienille. Tottakai jos liikumme paljon niin mukaan otan valmispurkkeja niinkuin Altsunkin kanssa, mutta suurimmaksi osaksi aion tehdä soseet itse. 

Jooa on niin mammanpoika ettei mitään rajaa. Muiden ihmisten sylistä yritetään kurkkia ja kuunnella missä äiti menee ja monesti alkaa kitisemään ja pyrkii äidin syliin. Olen jättänyt Jooan muutaman kerran hoitoon muunmuasssa siskolleni, äidilleni ja Kriden vanhemmille. Kaikilla on mennyt todella hyvin hänen kanssaan, mutta kuuleman mukaan hän saattaa olla vaativa ja itkuinen, kunnon kiukkukasa. Sitten kun hän pääsee minun syliini kaikki on hyvin. Se on jotenkin ihana tunne, että minä saan tämän pienen pojan onnelliseksi ja että minun kanssaan hänellä on turvallinen ja hyvä olla <3 (en tietenkään vähättele, etteikö hänellä olisi hoidossa hyvä olla, mutta äiti on aina äiti!). Tiivistettynä hän on mammanpoika, nauravainen ja temperamenttinen pienimies. Meidän rakas komea pienen pieni poika <3

Suski