tiistai 16. syyskuuta 2014

Ravitsemus

Yli yksivuotias taapero voi syödä jo perheensä kanssa samaa ruokaa. Tässä vaiheessa ei ole enää mitään ruoka-aineita, joita pitäisi erityisesti välttää. Minusta on helppoa, ettei tarvitse tehdä pienelle erikseen mitään ruokaa, vaan hän voi syödä meidän kanssa ihan samoja ruokia. Vauvanruoka purkkejakaan me ei olla pitkään aikaan ostettu, paitsi reissuja varten. Tietenkin siinä on myös se puoli, että ruoan täytyy olla monipuolista ja terveellistä. Joka päivä täytyy olla tekemässä jotain ruokaa. Ennen ruoan laitosta pystyi hieman luistamaan, kun itse pystyi syömään jotain, mikä nyt vähän täyttäisi mahaa. Hyvä juttu tässä on se, että nyt tulee itsekkin syötyä monipuolisesti ja terveellisesti, monta kertaa päivässä.

Avain sanat lapsen ravitsemukseen ovat säännöllisyys ja monipuolisuus. Pieni lapsi tarvitsee säännölliset ruoka-ajat kehittyäkseen ja saadakseen tarpeeksi ravintoa. Nälkäisenä lapsesta tulee väsynyt ja kiukkuinen. Ruoka aikojen säännöllisyys on hyväksi myös pienen mahalle. Energiaa täytyy riittää kasvamiseen, kehittymiseen ja leikkeihin. 


Monet vuoden ikäiset osaavat jo käyttää lusikkaa/haarukkaa kunhan heille antaa tilaisuuden niiden käyttämiseen ja opetteluun. Toki aikaahan siinä menee, mutta harjoitus tekee mestarin ! Minä annoin Altsulle lusikan käteen alle vuoden ikäisenä ja nyt on syönyt jo jonkin aikaa todella hienosti itse. Välillä ruokaa tippuu, mutta ei se haittaa, sellaista sattuu. Meillä juodaan myös itse omasta mukista, ei siis mistään nokkamukista vaan ihan tavallisesta muovimukista. Tämän ikäinen osaa myös osoittaa kun maha on täynnä. Älä siis syötä väkisin, siitä voi jäädä iänikuiset traumat. Miltä itsestäsi tuntuisi jos täyteen mahaan yritetään vielä tunkea lisää ruokaa, hyi ! Joskus ruokaa voi mennä paljon, joskus taas todella vähän. Näin pienet osaavat kyllä säännöstellä tarvitsemansa annokset. Ruokaa saa siis jäädä, se ei ole väärin. Luota siis siihen, että kyllä lapsi syö kun on nälkä. Ruokailuiden välissä pienet naposteltavat ovat sallittuja, kunhan ne eivät kokonaisuudessaan täytä lapsen mahaa. Mieluummin kuitenkin syö kunnon ruokaa, kun napostelee pitkin päivää vähän eikä syö kunnolla ruokaansa. 

Makeita, rasvaisia ja suolaisia ruokia ei yksivuotias tarvitse. Harva lapsi niitä osaa omatoimisesti edes pyytääkkään. Makeiden sijasta lapselle voi antaa hedelmiä tai vaikka leipää. Ne ovat terveellisiä, eikä niistä koidu mitään haittaa. Itse yritän pitää herkut mahdollisimman kauan pois Alexsandran ja toisen tulokkaan suusta. Ihan vain sen takia, koska eivät pienet niitä tarvitse, oikeasti. Eivätkä he jää mistään paitsi. Makeita voi syödä sitten isompana, kun niistä jotakin ymmärtää ja osaa rajottaa niiden syömistä. Onko kukaan kanssani samalla aaltopituudella vai olenko ihan täysi natsi ? 




Suski



4 kommenttia:

  1. Ei meidänkään lapset syö herkkuja. Eemil on kohta 2, ja joskus saa, esim juhlissa herkkuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nonni just hyvä. Kyllä joo jotkut juhlat voi esim olla semmosii missä voi välillä joustaa. :)

      Poista
  2. me ollaan nyt jo aloitettu antamaan Elviralle lähes aina samaa ruokaa mitä me itse syödään, toki ilman lisättyä suolaa jne :) pienen palan omenapiirakkaa saanut myös maistaa, mutta olen ihan samalla aaltopituudella sun kanssa että pieni lapsi ei herkkuja tarvitse :) meillä ainakin uppoo leipä ja banaani herkkuina sekä talk murut aina silloin tällöin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäki koitan välttää sitä suolan laittoa ihan itteniki kannalta :) No ei omenapiirakka pahasta oo, on Altsuki saanu mustikkapiirakkaa :p Hyvä että on toinenki "natsi" mun lisäks, hih ! Joo meilläkin hedelmät ja leipä käy herkusta, ei ne mitään nameja vielä tartte.

      Poista