torstai 22. tammikuuta 2015

Pienen pieni mies

Jooalla oli pari viikkoa sitten neuvolalääkäri käynti. Hän sai ensimmäisen rokotteen, suun kautta annettavan. Siitä ei tullut mitään muita oireita kuin masu kipuja. Kehuivat jämäkäksi pojaksi ja kasvaa ja kehittyy hienosti. Kävely refleksiä ei enää tule (se katoaa aina muutaman kuukauden sisällä). Lääkärissäkin kaikki hyvin, mutta hän ei saanut katsottua Jooan lonkkia, joten hän antoi uuden lääkäriajan parin viikon päähän, joka oli nyt tämän viikon keskiviikkona. Syynä uuteen lääkäriaikaan oli juuri tuo lonkkien katsominen plus hänen mielestään Jooa on liian jäntevä, jämäkkä poika. Nyt tällä viikolla tuolla lääkärissä hän pystyi katsomaan lonkat ja jämäkkyyden ja kaikki oli hyvin. Niin vähän arvelinkin, mutta hyvähän se on, että varmistetaan kaiken olevan niinkuin pitääkin. Hassua kuitenkin, kun aina vauvoista löytyy jotain "poikkeavaa", toiset ovat liian jämäköitä, toiset löllöjä, toiset liian lyhyitä, toiset pitkiä, kun taas jotkut liian pulleita ja toiset liian laihoja. Kaikesta päästään aina sanomaan. Mikäköhän heille sitten kelpaa ?


Jooan 2kk mitat 12.1.2015

Paino: 5530g (3470)
Pituus: 57,2cm (50)
Päänympärys: 41cm (36)
(suluissa syntymä mitat)

Jooa on tähän mennessä ollut hieman haastavampi vauva kuin siskonsa aikoinaan. Elämä on niin kovin rankkaa, ettei oikeen mikään ole hyvin. Silti niitä iloisia, onnellisia hetkiäkin on kiukkuiluiden lomassa. Pienimies on vain niin seuran kipeä tapaus, että hänen kanssaan pitäisi seurustella ja höpötellä kokoajan hänen hereillä olonsa aikana. Kovasti hän myös haluaisi liikkua, kova halu tutkia isoa ihmeellistä maailmaa. Mahallaan hän viihtyy hyvin, mutta välillä menee hermot, kun ei pääsekkään eteenpäin. Selällään viihtyy myös, mutta parhaiten juuri niin, että joku on viihdyttämässä pientä miestä. Päivällä hän ei malttaisi millään nukkua päiväunia. Jooa ottaa aina pieniä tirsoja silloin tällöin, joka ei ole kovin hyvä. Olen yrittänyt saada häntä nukkumaan pidempiä pätkiä putkeen, ettei koko hereillä olo aika mene kiukkuillessa väsymystä. Yöllä hän herää kerran pari syömään. Nukkumaan jäbä menee yhdeksän kymmenen aikaan, mutta unen saannissa saattaa välillä kestää. Laitan hänet aina omaan sänkyyn hereillä, ja sinne hän nukahtaa itsekseen, välillä tutin kanssa ja välillä ilman. Normaalisti hän heräilee siinä neljän viiden aikaan syömään ensimmäisen kerran ja sitten yöunilta heräilee yhdeksän aikaan, jolloin juodaan maito vielä sängyssä ja heräillään rauhassa uuteen päivään. Siinä hieman meidän iloisen vihaisesta pienestä miehestä <3




Suski

2 kommenttia:

  1. Nyt vasta alan tajuamaan miten valtava olen ollut syntyessä. Sinun ja muutaman muun blogia lukiessa olen huomannut 2kk vauvat olleen about sitä luokkaa mitä itse olin syntyessä 58cm ja 5350g

    Aivan ihana pikkumies teillä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on ihana <3 Huiii sähän oot ollu aikamoisen pitkä syntyessäs !

      Poista