Blogiholisti

 Miksi bloggaan ? Miksi kirjoitan omasta elämästäni julkisesti ?

 

 Aloitin bloggaamisen joskus raskauden alussa. En ollut sitä ennen lukenut kuin ihan silloin tällöin joitain blogeja. Minulla ei ollut mitään hajua, miten blogeja edes tehdään. Miten blogiin kirjoitetaan. Minulla ei siis ollut minkäänlaista kokemusta bloggaamisesta. Minulle tuli vain jossain vaiheessa mieleen, että voisin aloittaa bloggaamisen. Voisin pitää sitä omana päiväkirjana. Ensin ajattelin, että en todellakaan uskalla kirjottaa mitään julkisesti. En uskalla aloittaa blogin pitämistä. Ei minusta ole siihen. Mietin mitä muut ajattelisivat minusta.
 
Rohkaistuin ja aloitin oman ensimmäisen blogini. Nimi on vieläkin sama, kuin silloin aikoinaan. Ensin olin ihan amatööri. Nauran vieläkin omille ensimmäisille postauksilleni, haha, noloja. Nojoo, olin silloin todellakin aloittelija, ihan amatööri päästä. En osannut mitään. Onneksi taidot karttuu ja ajan kuluessa minulle on tullut enemmän itsevarmuutta ja uskallan kirjoittaa omia mielipiteitä, myös näin julkisesti.
 
Blogiin on ihana purkaa ajatuksia ja kirjoittaa kaikista asioita, kuin hyvistä niin huonoistakin. Aloittaessani bloggaamisen, kirjoitin enimmäkseen raskausasioita. Oli mukavaa kun oli joku paikka mihin kertoa omasta raskaudesta, ja paikka johon kirjoittaa tuntemuksiaan.

Tällä hetkellä bloggaaminen on minulle todella tärkeä ja rakas harrastus ! Tämä on kuin huumetta minulle. Minun on aivan pakko päästä bloggaamaan ! Minulle tulee hirveä morkkis jos en ole päässyt kirjoittamaan. Tämä on ihanaa ajanvietettä keskellä arkista päivää. Tämä on sitä omaa aikaa minulle, ihanan harrastuksen parissa. Bloggaamisen suurin syy on se, että pääsen kirjoittamaan omia pieniä asioita ylös. Blogissa saa vertaistukea ja täällä saa jaettua omia iloja ja suruja. Myöskin pieni osa siihen, että jaksaa postata melkeempä joka päivä, on te lukijat. Jokainen kommentti piristää päivää :)
 
Alussa tuli mietittyä, uskallanko laittaa blogiin itsestäni kuvia. Ensimmäiset kuvat taisivat olla raskausmahastani. Alexsandran syntymän jälkeen mietin taasen sitä, uskallanko laittaa lapsestani kuvia nettiin. Pohdittuani asiaa, päädyin siihen lopputulokseen että kyllä. Tämähän on minun blogini. Olen sen verran sinisilmäinen ja uskon, ettei kukaan esimerkiksi väärin käytä kuviani. Ei sitä koskaan tiedä minkälaista sakkia täällä netissä oikein pyörii... Mutta toivon, ettei kuviani tosiaankaan väärinkäytetä ja blogiani lukisivat vain te ihanat ihmiset :)
 

Postaustoiveita ja kysymyksiä saa laittaa milloin vain :)
 
Kiitos teille siellä ruudun takana jotka jaksatte lukea blogiani !